lauantai 2. helmikuuta 2013

Rakkaudest sarjiksiin




       Hejsan!

       Tässä merkinnässä ajattelin puhella asiasta joka on pitkään ollut lähellä mun sydäntä- tosin nykyään jäänyt vähän vähemmälle. Kyseessä on siis japanilainen sarjakuva, manga.
Mulla on kaapissa ihan mielettömästi pokkareita, jotain 400 viimeksi kun laskin. Ajattelin kertoa tässä lemppareita ja miksi. Sitä ennen kerron vähän mangasta.
      Kaikki tietää että manga on japanista ja sitä luetaan väärinpäin, (ainakin suurinta osaa) mutta sitä on myös tosi paljon erilaista. On nuorien ja vanhempien mangaa, tyttöjen ja poikien sarjoja ja niin edelleen. Tyttöjen mangat on tietty täynnä rakkausjuttuja ja poikien tappeluja ja ystävyyssuhteita.


       Jälki on näinkin erilaista:





Sivu Arina Tanemuran shojo(eli tyttöjen) sarjasta Gentlemen's alliance cross



 


Sivu Hiro Mashiman shonen (eli poikien) sarjasta Rave Master












 


























Monet naispuoliset henkilöt (minä mukaan lukien) kelpuuttavat shojoa sekä shonenia, mutta taitaa olla että jätkät pysyttelee niiden kamppailujuttujen puolella... :D
Lukijakunnan vaihtelujen lisäksi mangassa on muitakin juttuja, esimerkiksi chibit. Chibi on japania ja tarkoittaa pientä. Chibit näyttävät kutakuinkin tältä:




Chris ja Matt Svetlana Chmakovan sarjasta Dramacon



     Chibberot vaihtelevat tietty artistin tyylin mukaan, niitä on monenlaisia, mutta tuossa ylemmässä kuvassa näkyy hyvin chibin tunnusmerkit. Hauskat miniatyyrihahmot syntyivät yksinkertaisesti taiteilijoiden laiskuudesta. Ei jaksettu enää piirtää joka ruutuun yksityiskohtaisia ilmeitä ja eleitä. Harvassa mangassa nykyään ei käytetä chibejä.
Chibit on hauska kevennys sarjakuvaan, ja niiden ääri- ilmeet saa nauramaan ääneen. Itse piirsin joskus aikoinaan chibejä mutta se on hiipunut käytöstä vuosien mittaan.

      Mangasta voisi sanoa vielä paljon kaikenlaista, mutta olen liian laiska höpöttämään tämän enempää- inhottavaa jättää puolitiehen asiat, mutta ainakin jotain tuli sanottua niistäkin.
Nyt pitemmittä puheitta parhaimpiin sarjoihin (eivät ole paremmuus järjestyksessä).

1. Death note by Tsugumi Ohba and Takeshi Obata

Tämä 12 osainen poikien shonen manga on aivan mahtava piirrosjäljeltä ja tarinalta, ihan ehdoton.
Juonesta en ala kummemmin selittämään mutta sisältää kuolemanjumalia ja monimutkaisia rikosetsiväjuttuja. Mahtavaa.   

Sivu sarjasta. Hienointa piirrosjäljessä on se,
että Japanilaiset näyttävät japanilaisilta
ja jenkit jenkeiltä jne. En tiedä yhtään toista
mangaa jossa on osattu piirtää ulkomaalaiset
yhtä hyvin erinäköisiksi. Tässä sarjassa ei käytetä
myöskään ollenkaan chibejä.
 
        



Sarjasta on tehty Black edition versio (yksi osa sisältää 2 pokkaria)
Aivan upea! Arvatkaa kellä on kaikki kuusi mustaa osaa ;)
Ja hitsi kun saisi tuollaisen L nendoroidin, TAHDON. ¨














     





Tältä parivaljakolta on toinenkin hyvä sarja Bakuman, joka kertoo mangan tekemisestä. Sekin on tsekkaamisen arvoinen, vaikkeikaan yhtä loistava kuin häiskien ensimmäinen mestariteos.


2. Tarot café by Sang Sung Park

Upea seitsemän osainen sarja korealaiselta taiteilijalta! Upea yksityiskohtainen jälki ja ihanan hämärät tarinat. Aivan mahtavaa!!!!!! Tarina on vaikea selittää kokonaisuudessa mutta monet "pienet" tarinat ison tarinan ohessa ovat ihania! <3



Sivu sarjasta. Monet eivät pidä sarjasta piirrosjäljen
takia, sillä monet miehet on piirretty hyvin naisen
 näköisiksi,mutta minusta se vain tekee sarjasta
ainutlaatuisemman.






     












Parkilta on ilmestynyt muitakin hyviä sarjoja, esimerkkinä ihana Ark angels.

 
3. Svetlana Chmakovan kolmi-osainen Dramacon (jonka aikaisemminkin mainitsin)

Todella söpö chibien täytteinen tarina. :) Kertoo Con viikonlopuista kolmen vuoden ajalta. Ensimmäisessä osassa päähenkilö on ensikertaa kyseisessä tapahtumassa ja kaikkea kivaa ja ei niin kivaa tapahtuu.

Sivu sarjasta, Matt ja Chriss



















Chmakovalta en ole muita juttuja lukenut, tosin hän on kyllä kuvittanut ainakin yhden Christopher Hartin manganpiirto-oppaan. Taisi olla juuri chibiaiheinen.


4. Rumiko Takahashin Ranma 1/2 ( 38 osaa) ja samaan syssyyn Inuyasha ( ei mitään hajua montako osaa)

Rumiko on tosi tunnettu taiteilija, ja Ranma olikin eka manga mitä ikinä luin (ainakin näin muistelen...) Mielettömän hauska! Muistan vielä kun metsästin sitä viimeistä puuttuvaa osaa kirppareilta :D
Ranma on shonen tyylillä tehty, kertoo 16 vuotiaasta Ranma nimisestä pojasta jolla on kiusallinen salaisuus, aina oltuaan kosketuksissa kylmään veteen hän muuttuu tytöksi! Huumoria kyllä piisaa :D


Sivu Ranmasta



















Inuyasha on sitten vähän toisenlainen tarina. Nuori lukiolaistyttö Kagome päätyy kaivon kautta ajassa taaksepäin maailmaan joka on täynnä demoneja ja muita omituisuuksia. Siellä hän kohtaa koirademoni Inuyashan, monen toilailun jälkeen pari päätyy etsimään erään palleron siruja ja tarinaan hyppää moni muukin tyyppi.



Sivu Inuyashasta


 
 
Molemmat ovat mahtavia tarinoita, mutta Inuashan pilasi hiukan sen pituus. Tarinasta meni idea kun sitä pitkitettiin niin, plus piirrosjälki muuttui omituiseksi kesken tarinan...
Mutta muuten ihan oosami sarjat! Molemmista on myös anime-versiot.


5. Fushigi yuugi by Yuu watase

Yuu watase on yksi mun lempparimangakoista. Raaaakaaastaan sen vanhaa tyyliä! Harmittaa kun se on muuttunut niin paljon - DUH tietenkin vuosien mittaan muuttuu...
Mutta niin, tää Fushiyuu on vanha sarja (itseasiassa vanhempi kuin minä) ja siinä on ihana vanha shojo tyyli. Tykkään <3.
Tarinaltakin se on mielenkiintoinen, tyttö imeytyy kirjan sisään ja päätyy vanhan ajan kiinaan, siellä hänestä tulee Suzakun neito ja saadakseen toteutettuaan toiveensa hän alkaa kerätä Suzakun seitsemää tähteä. Siinä sitten tapahtuu kaikenlaista muutakin. :)



Sivu sarjasta, ei mitään hajua että miksi on eri kielellä :D
(Espanjaa?)


















Watasella on myös moniamoniamonia muita hyviä sarjoja. Kannattaa katsella. :) Hänen tyylinsä on tosin vaihtunut jännästi shojosta shoneniin, niin kuin mainitsin se harmittaa minua hiukan. Piirrostyyli pysyy upeana, mutta shojo vetosi enemmän.
 
Tässä näkyy muutos aika hyvin:


ENNEN  (fushigi yuugi, seitsemän tähteä)









JÄLKEEN  (Arata the legend... joitain hemmoja. Ton valkotukkasen
hottiksen tiedän, se on Kannagi <3


Aika muutos vai? :D
Noita Watasen uusimpia en ole lukenut, tuota Arataa alotin mutta jotenkin ei iskenyt, vaikka Kannagi ois kuin ihana. Muutenkin hiukan alkanut hiipua Yuu vaihe kun se teki sellasen sarjiksen kun Sakuragari. Lukeminen omalla vastuulla, itse sain traumoja.
Mutta vielä tuosta Fushiyuusta, se on siis 13 osainen sarja, jatko-osa sarja 14-18 ja siitä on anime. Ja on vielä tehty sellainen höööm, itsenäinen jatko kun Genbu kaiden. Se on uudella tyylillä ja siinä on eri hahmot. Sitä en ole lukenut, mutta on kuulema hyvä.

6. Hokuto manga by Finns

Hokuto manga on paras. :)
Se on sellainen kilpailu. Ihmiset lähettää sarjiksensa niille hepuille ja ne kokoo parhaimmat kirjaksi. Hokuto mangaa on tullut kaksi osaa ja jotkut niistä on tosi hyviä! Itsellä on molemmat kaksi osaa. Kannattaa ostella!






 Hihhhuh, sehän oli pitkä pätkä. Loppuun vielä mainostan että joitakin noista sarjoista on vaikea löytää suomeksi. Englanniksi löydätte niitä Fennicasta ja Fantasiapeleistä. Niillä on toimipisteitä pitkin Suomea. Ainakin Fantsulla.

Nyt kun ollaan japani teemassa niin laitetaan genreen kuuluvaa musaakin:

http://www.youtube.com/watch?v=cGN2Dq33-aA&list=FLNs5ESexPhCGHTIrT-eH5Gg&index=5



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Diipadii